Pekka Ervastin kirjat ja kirjoitukset ovat olleet minulle suureksi avuksi elämässä. Myös hänen toimittamansa aikakauskirjat Omatunto, Tietäjä ja Ruusu-Risti, vuosilta 1905-1934 ovat tietolähteinä vertaansa vailla. Näiden lisäksi tärkeitä opettajia ovat J. R. Hannula ja Väinö Lehtonen, jotka ovat tavallaan Pekka Ervastin opetuksia selventämässä ja ovat samalla tuoneet esille Pekka Ervastin aseman uutena suurena opettajana ja maailmanuskonnon synnyttäjänä. Näistä kahdesta J. R. H. toimi tienraivaajana ja hänen esityksensä Pekka Ervastista, kun P. E. oli kuollut, aiheutti sen, että hänet erotettiin Ruusu-Risti seurasta. Hän siis toi esille, että Pekka Ervast on se uusi maailman opettaja jota oli odotettu Teosofisessa seurassa ja Ruusu-Ristissäkin.
Heidän kaikkien kirjat ovat vertaansa vailla selvyydessä ja niissä on ratkaistu kaikki pulmat. Väitän että, vain heidän kirjojen kautta voidaan ymmärtää täysin mitä esimerkiksi kristinusko oikeasti on, ja vielä siitäkin eteenpäin, sillä Pekka Ervast on selventänyt oikeastaan kaikki maailmanuskonnot ja sen mitä niiden opettajat ja perustajat todellisuudessa ovat tavoitelleet. Tämä käy ilmi esim. kirjasta "Suuret uskonnot".
Ilman näitä opetuksia olisin varmaankin melko hukassa. Ennen näitä löytöjä, etsinkin tietoa raamatusta ja kirkoista ja sen lahkoista ja niiden opettajilta. Mutta, valitettavasti on sanottavat että kun nyt vertailee kristosofiaa ja teosofiaa näihin perinteisiin kristillisiin opetuksiin niin huomaa kuinka jähmettynyttä se opetus on. Ikävä kyllä kristityt vieläkin ovat vanhan testamentin lumoissa, eivätkä näytä löytävän sieltä pois uuteen testamenttiin, jossa Jeesus antaa uuden elämänymmärryksen. En halua moittia ketään, enkä esiintyä mitenkään parempana, sen vain huomaa, että se on melkoinen labyrintti ja sekava soppa, kun yritetään yhdistää vanhaa ja uutta testamenttia keskenään. Kirkoissa Jeesus on vain sijaissovittaja, kun taas kristosofiassa hän on opettaja, jonka opetukset ovat sitä varten, että niitä alettaisiin toteuttaa jokapäiväisessä elämässä. Tässä vielä viittaan P. E.:n kirjaan "Vuorisaarna", jota voi pitää kristosofian perusteoksena, siitä käy ilmi että Jeesus antoi uudet käskyt seuraajilleen. P. E.:n selventäminä nämä käskyt kuuluvat: 1. Älä suutu. 2. Älä ajatuksissasikaan ole epäpuhdas. 3. Älä vanno. 4. Älä ole pahaa vastaan. 5. Älä sodi, vaan rakasta kaikkia ihmisiä. Tästä jo heti huomaa, että kirkot ovat menneet väärään suuntaan, kun ne ovat valtioiden kanssa menneet sotiin ja yllyttäneet ihmisiä sotiin. Tämä lankeemus tapahtui jo 300-luvulla Rooman valtakunnassa, kun silloiset kristityt alkoivat luopua aseettomuudesta ja alkoivat tehdä valtion kanssa yhteistyötä, joka tarkoitti sitä, että kristityt joutuivat luopumaan periaatteestaan, etteivät tartu aseisiin.
Kirjoittaja on sivuston ulkopuolinen käyttäjä
ja mukana kristosofisessa ryhmätyössä Tampereella.